Kotimaista tuotetta ! Ammut on harvinaista jo kaiketi, onkilierot kompostoituna voi olla vain suomalaisen keksimää, tekee mieli järvelle kaislikon reunaan kalaan ja nuo joutsenet herkistää niin mielen aina. Yhdessä ovat ja yhtä pitää.
Kiva kuvasetti !

Kiitos vierailusta! Voi miten ihania kotimaisia kohteita olet saanutkin kuvaan. Mitenkähän tuollainen matokomposti tehdään? Mökille pitäisi ehdottomasti saada sellainen. Meillä kun ei siellä ole matoja kuivassa kangasmaastossa.

Lenkkisi kulkee ihanaa reittiä, näemmä - ja ihanat ovat kuvatkin! (Anteeksi, kun en keksi parempaa adjektiivia kuin "ihanan", mistä suomenkielen maikka varmaankin sanoisi: "turhaa tautologiaa". Mutta eikös olekin hienoa, että meillä on nuo kamerat ja ... ihanat kuvauskohteet! ;) )

Kyyttöjä, kotimaisia, kyllä. Ja joutseniin ei koskaan kyllästy.
Matokomposti on Australiassa ihan kauppatavaraa. Kurkkaa vaikkapa kerttujakengurut-blogille... jos haluat tietää lisää.

Kotimaisia kuvia, ihan oikeita.

Joutsenet ja lehmät, kauneinta kotimaista.
Madotkin ovat varmaan ihan kotimaisia ü

Unelmikko: Suunnittelin jo tulevani pojan kanssa kesällä kalaan kun nyt tietää matopaikan ;-)

Tanssiva harmaa pantteri: Eevis antoi blogi-vinkin tuosta matokompostista .
http://kerttujakengurut.blogspot.com/

Sheila: Onneksi täällä pääkaupungissa on tosi upeita ulkoilumaastoja - ja noita lehmiä ihan livenä ;-)


Eevis: Kävin heti katsomassa matokompostia,
kiitti tiedosta !

Tuhkimo: Kiva kun kävit sivuilla.

Pankin talkkari: Aloin tässä miettimään, että onkohan ne madot "paljasjalkaisia" helsinkiläisiä.

Kauniita kuvia.

Tutulta näyttää sinun kotimaiset maisemat. Minäkin kuljen siellä aina silloin tällöin ja kuvannutkin olen. Maiseman kuvat ovat rikkaus varsinkin nuo lehmät. :)

Huikea sarja kotimaista. Viehättävät kuvat.
Pohdin - ovat kyytöt aivan vapaana metsälaitumellaan, onko autotie yksityinen?

Kaikki kotimaista.

NUKKIS: Sun mustikkakuva sai veden kieleen;-)
LEENA: Luontokuvasi ovat kauniita ja olihan siellä tuttuja kyttöjä .

AIMARII: Nämä Miinä Äkkijyrkän sarvipäät karkailevat toisinaan aitauksesta ja löntystelevät poluilla , mutta löytävät kyllä aina kotiinsa. Alueen monttuinen hiekkatie(autolla on ajettava tosi hitaasti) päättyy luonnonsuojelualueeseen ja merenrantaan. Autoilijat ja ulkoilijat osaavat varoa sarvipäitä eikä vaaratilanteita siksi synny- etupäässä tilanne on koomillinen kun parkkipaikalla auton ympärillä saattaa olla lauma ammuja .

OH-SHOW-TAH HOI-NE-NE: Sun blogista on mulle tullut lähes pakkomielle, kyläilen siellä tooosi usein - juttujasi on kiva lukea !