Maaliskuu jo maata näyttää,
tiet tukkii ja ojat täyttää.

Vielä ei ainakaan ole maata näkyvissä,
vaikka suojakeli käväisikin painamassa lumipenkkoja matalammaksi.

Mitä maaliskuu säästää,
sen huhtikuu päästää.

Eli huhtikuuksi tiedossa lumisateita, ellei tämän kuun aikana
kinokset katoa ...

Onneksi välillä saadaan nauttia
ihanasta sinitaivaasta.

*   *   * 

24.2
Matti päivän sankarina
Onnittelut!

Kannonkoskelaisten puheiden mukaan
Matinpäivä on ensimmäinen kevätpäivä.

Lisäksi Maaninkalaiset ovat aikoinaan ennustaneen
että mikä on sää mattina,
sitä ilma heinäkuussa ...

Huh! huh!
Helsingissä pakkasta -13
(taidan alkaa kutomaan uusia villasukkia kesäksi!).

*   *   *

Kirkkovuoden joulunaika päättyy kynttilänpäivään.

Kynttilänpäivä sai nimensä siitä, että keskiajalla tuona päivänä
kirkossa vihittiin kaikki tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät.
Silloin myös vanha kansa alkoi odottaa kevättä.

* Leuto päivä kynttilänpäivänä tiesi lämmintä kesää ...
 
* Tiedettiin kertoa myös, että ensimmäisestä suojasta
"kynttilän" jälkeen on 9 viikkoa jäiden lähtöön.

* Jos ei kylmä kynttelinä
eikä palele paavalina,
niin on halla heinäkuussa,
talvi keskellä kesää.


* Kynttelinpäivän jälkeisestä suojasta on kymmenen
viikkoa kyntöön.

ps. Tänään aamulla jäin kuuntelemaan "tinttien" laulua.
Kyllä sieltä rivien välistä kuului myös kevään lupauksia ;-)

*   *   *

Tammikuu on sydänkuu,
se on talven keskikohta.

Kylmä ja kirkas tammikuu
lupailee
poutaista ja kuivaa heinäkuuta.

Jos tammikuu on kovin leuto, varauduttiin
erityisen kylmään heinäkuuhun:
"Kun tammikuu loskaa, niin heinäkuulla kostaa".

Loppiainen(6.1)  päättää joulun pyhät.
Suomen kirkoissa puhutaan tietäjien käynnistä
Jeesuksen luona.

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Knuutti poijes viepi".
Loppiaista seuraava päivä 7.1 on
vanha nuutti,
jota entisaikaan pidettiin joulunajan lopettamispäivänä.
Vuodesta 1708 Nuutinpäivä on ollut 13.tammikuuta,
jolloin viimeistään korjataan joulukoristeet pois.

Tasainen, selkeä ja luminen talvi on hyvän vuoden
tulon merkki, sitä seuraa useasti aikainen kevät
ja lämmin suvi.

Tammikuun säiden tarkkailussa Heikin (19.1) 
ja Paavalin (25.1)päivät olivat tärkeitä.
Heikin päivän suojakeli ennusti poutaista kesää ja
Paavaliin mennessä oli taivaalta tullut alas puolet
sen talven lumista.

*   *   *