Lääkärissä tuli käytyä ja eikä lekurisetä hirveän huolissaan ollut. Kuunteli  sydäntä, tutki jalkoja ja kuunteli uudestaan sydäntä. Hieman ihmetteli mun huohottavaa hengittämistä. Tuntui, että sydän hyppii kurkusta ulos ja  ilma ei kulje.



Ihmettelin sitä jalkojen ( pohkeiden) tutkimista, mutta lekuri etsi oireita keuhkoveritulppaan ... - ...  huh! huh! huohotin minä siihen !
Huohottavan hengitykseni takia sekin mahdollisuus tutkitaan .

Herralääkäri epäili kuitenkin oireilevani rankan menneen vuoden juttuja.
Kyllähän mä sen tiedän oireiden siitä johtuvan - haluan vain kuntoni takaisin, että pystyisin kunnolla ulkoilemaan koirieni kanssa sekä tekemään työtäni samalla painolla kuin ennen.



Mä kai kuvittelin saavani jotain lääkettä mikä hidastaa tai muuten rauhoittaa tuon sydämen jyskytyksen   ja sen jälkeen kaikki olisi taas kunnossa .
No näin ei käynyt vaan  10 tuntia syömättä nyt tulevana yönä ja maanantaiaamuna labrakokeisiin .

ps. tykkään muuten ihan mielettömästi valkoisista kukista vaikka monen mielestä ne on hautajaiskukkia...