Maljakossa kimppu tuomenoksia 
                ja mustikanvarpuja.

  
                
                "Uusi" tuunattu tarjotin piristää kummasti mieltä.

 

               
                Eihän yksin olisi kiva olla - on kivaa kun joku
                nuuskuttaa vieressä ja siivoaa jos jotain putoaa
                vahingossa maahan.

                
                Pieni orvokki hymyilee ja toivottaa
                hyvää huomenta.

               
                Tuikut odottaa valmiina illan hämyä.

              
              " Mami, me autetaan jos et jaksa syödä kaikkea"

             
              Tämä iso oksa etsii vielä omaa paikkaansa...

             

    Aamiainen parvekkeella on kerrostalossa vietettävä hyvin
    aikaisin, jos haluaa nauttia rauhasta ja linnunlaulusta.
    Katsella vain puiden latvoja ja pois sulkea mielestä viereiset
    talot.

    Silloin voi haaveilla omasta punaisesta mökistä, omenapuista,
    valkoisista sireeneistä sekä juhannusruusuista.

    Syksymmällä voi mielessään suunnitella mitä vihanneksia
    poimii kasvimaalta, tuntea nenässä tillin ja kostean mullan
    tuoksun - silmillään nähdä kuinka mato kiemurtelee sormien
    lomitse ...

    Voi kuinka hiljaisuus hyväilee pientä ihmislasta 
    ja tekee mielen onnelliseksi -
    kunnes maailma herää kiireeseen ja hysteriään ...