Jo kaukaa kuulee 
heidän motkotukset...
- missä se ruoka viipyy. 

 

Aina yhtä terhakkaasti
vieraansa vastaanottaa

Jopa vastaan vaappuvat
kaakattaen.

Ei heitä hymyilemättä voi katsoa,
piristävät jokaista päivääni.

Siispä jos auttaa voin piristäjiäni,
osan itseltäni annan
- kiitokseksi ystävilleni.

Joka talvi,
joka päivä,
jo muutamana vuotena
olen käynyt ruokkimassa
näitä "räpättäjiä". 

*   *   *